Tervetuloa blogiin!

Tässä se nyt on, pitkään haaveilemani blogi. Haluan avata ensimmäisessä postauksessa hieman itseäni ja sitä, miksi päädyin blogia kirjoittamaan. Olen jokseenkin levoton sielu ja valokuvauksen sijaan ammattini voisi olla melkein mikä vain, missä saa toteuttaa itseään ja nähdä oman työnsä jäljen.

Vahingossa valokuvaajaksi

Valokuvaus on kiinnostanut minua lapsesta saakka, mutta ammatiksi se päätyi ikäänkuin vahingossa ja yllättäen. Saattaa kuulostaa hassulta kolmannen sukupolven valokuvaajan suusta, mutta valokuvausta ammattina en tietoisesti harkinnut muistaakseni koskaan lapsena tai nuorena aikuisena.

Graafisen alan sekä puutarhurin opintojen jälkeen isäni yrityksessä sattui olemaan äkillinen tarve uudelle kuvaajalle, ja hyppäsin niihin saappaisiin sen enempää ajattelematta. Ja sillä tiellä olen edelleen. Ammatillisessa mielessä viimeiseen 15 vuoteen on mahtunut muun muassa lukematon määrä kuvattuja koulu- ja päiväkotikuvia  sekä yksi paha työuupumus, vuoden mietintätauko ja siitä seurannut oman yrityksen perustaminen. Se mikä alkoi perheyrityksessä lähinnä koulukuvauksen merkeissä, on kasvanut ikiomaksi yritykseksi laajalla skaalalla erilaisia kuvauksia ja asiakaspalvelua.

Lukuisat ihmiset ovatkin luottaneet minuun vuosien varrella erilaisten kuvatarpeiden suhteen: oli kyseessä sitten vaikkapa hääkuvaus tai yrityksen tuotekuvat. Ensin mainittu tapahtuu toivottavasti vain kerran elämässä ja jälkimmäisten tarkoitus on vakuuttaa asiakas ostamaan juuri kyseinen tuote. Molemmat mittaamattoman arvokkaita kuvia! (Okei, yrityksen arvon voi toki mitata…) Olen valtavan kiitollinen kaikille asiakkailleni ja sille, että pystyn työllistämään itse itseni. Helppoa se ei toki aina ole: välillä tekisi mieli luovuttaa ja etsiä minkä tahansa alan palkkatöitä taloudellisen vakauden nimissä.

Mitä odottaa tältä blogilta?

Syy miksi halusin tämän blogin perustaa ei liity niinkään valokuvaukseen, vaan siihen kaikkeen muuhun mitä teen ja mistä olen kiinnostunut. Halusin alustan, jossa jakaa ajatuksiani ja tekemisiäni tekstin sekä kuvien muodossa. Laajemmin ja hitaammin kuin mihin muu sosiaalinen media taipuu.

Kirjoittaminen on alkanut muutenkin kiinnostamaan minua kovasti. Säännöllisen epäsäännöllisesti kirjoitan omaksi ilokseni päiväkirjaa sekä ajatuksia elämästä paperille. Retkilehti julkaisi taannoin retkikertomukseni minun ja ystäväni Leon bikepacking reissusta Korvatunturille. Suomen tietokirjailijoiden yhdistys puolestaan ei myöntänyt minulle esikoistietokirjailijan apurahaa viime kevään haussa, mutta siitä huolimatta saatan työstää kyseisen teoksen valmiiksi ja julkaista sen e-kirjana. Tästä ehkä myöhemmin lisää juttua.

Saatat löytää tästä blogista jatkossa juttuja muun muassa mehiläisten tarhauksesta, matkustamisesta lasten kanssa, retkeilystä, oman asuntoauton rakentamisesta, puutarhan hoidosta, taiteesta. Ja luultavasti myös vähän valokuvauksesta!